11/21/2018

MITÄ VIIMEKSI?

Päädyttyäni useamman blogin ja mutkan kautta VillaKotiranta-blogiin 
ja luettuani siellä Satun vastauksia Mitä viimeksi - haasteeseen,
päätin myös itse tarttua siihen.
En voi kieltää etteikö pieni hymynen noussut kasvoille kun mietin viimeistä itkuani,
sen aiheuttajaa. 
Sekä suurta rakkautta,
 joka nousi jälleen pintaan ajatellessani viimeisintä viestiä jonka sain.


Viimeisin viesti
Viimeisin viesti jonka sain oli tänään aamupäivällä ja se meni näin:
"Moikka kulta. Saitko nukuttua hyvin?"
Samankaltaisia viestejä saan melkein joka aamu 
ja mun mielestä se on äärettömän suloista. 
Yhtä ihania ovat illan "Hyvää yötä rakkaat, rakastan teitä"-viestit.

Mutta miksi aamuisin saan Miten yö meni?-viestejä.
Olen pääosin todella huono nukkuja, 
jos herään yöllä kesken unien 
ja vaikka olisin kuinka väsynyt tahansa, 
en saa unta. 
Tunnin pyörimisen jälkeen nousen ylös ja alan touhuamaan jotain. 
Aamun pikkutunneilla sitten äärimmäisen väsymyksen iskiessä menen nukkumaan, nukkuakseni ehkä tunnin-kaksi.


Viimeisin ruoka
Päivät kun poika on mummulassa hoidossa ovat aika haastavia mitä tulee ruokailuun.
Rakastan tehdä ruokaa, mutta olen todella laiska tekemään sitä ainoastaan itselleni.
Aamupalan kyllä syön joka aamu.
Tänään se sisälsi lasillisen sokeritonta karpalomehua, pari kuppia kahvia (mustana, ilman sokeria), omenan sekä maustamattomaan jogurttiin tehdyn mansikka-banaani-mustaviinimarjasmoothien.
Työpäivän jälkeen poikaa hakiessa suunnistan vanhempieni jääkaapille, koska nälkä iskee aina matkalla tajutessani etten ole syönyt taaskaan mitään aamun jälkeen.


Viimeisin itku
Eilen illalla katsellessani Love Islandin finaalia.
Se alkoi siitä kun Patrikin äiti saapui Villaan ja loppui Jeffreyn sekä Auran voittoon 
ja siihen kuinka rakkaus voitti rahan.

Musta on kuoriutunut kyllä varsinainen herkistelijä ja pillitän milloin mistäkin.
Olenkin ajatellut että jokaiselle ihmiselle on annettu tietty määrä itkua.
Ja se on itkettävä, itkun syy vain vaihtuu ilosta, onnesta, ylpeydestä, ikävään, suruun, pettymykseen.
Kuka nyt minkäkin takia kyyneleensä vierittää, mutta se on tehtävä.
Itku puhdistaa sekä rahoittaa mielen.
Oletko huomannut että joskus itkun jälkeen olo on todella seesteinen?


Viimeisin nauru
Kikatimme leikkiessämme kutitushippaa.


Viimeisin hermostuminen
En muista tai sitten en vain halua muistaa.
Se johtuu joko siitä että hermostun tuon tuosta kaikista pikkujutuista 
tai sitten siitä että hermostuessani mua alkaa aina naurattamaan,
enkä osaa suttua kunnolla.


Viimeisin ostos
Viimeinen ostos lienee Plantagenista Muorinkukka.
Olen tässä vuosien saatossa onnistunut tappamaan kaikki viherkasvini,
jopa kaktukset ja muut helppohoitoiset.
En ymmärrä miten. Ehkäpä liialla kastelulla.




Viimeisin muutos sisustuksessa
Siirsin alkovissa olevan sängyn seinän viereen,
sillä poika yleensä viimeistään aamuyöllä kömpii viereeni.
En saa sitten nukuttua sen vuoksi että pelkään hänen tippuvan sängystä.




Viimeisin lukemani blogi
Viimeksi luin jo alussa mainitsemaani VillaKotiranta - blogia.


Viimeisin suunnitelma
En kyllä sen suuremmin suunnitellut, mutta mietin ensi viikon Helsinki-reissua.
Ja kyllä, tulen tästä vierailusta kertomaan teille lisää.



HEI!!
Jos tartut tähän haasteeseen, 
niin linkkaathan postauksesi myös kommentteihin jotta pääsen lukemaan?

- Sari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti